Kävi sitten niin, että simiini tuli talvi, ja huonosta näytönohjaimesta johtuen en voi pelata, koska nyt myös maa välkkyy punaisena. Lemmikit oli liikaa koneellemme, ja siitä lähtien seinät ja naapurustossa myös maa on välkkynyt punaisena. Vuodenajat sai koneemmme vielä sekaisemmaksi, ja nyt myös katot ja lumi välkkyvät. Lisäksi hukkasin VA:n kotelon pelilevyineen. Jos (ja kun) isäni hankkii luokseen pöytäkoneen, ja asennan siihen kaikki simini. Siihen asti blogi siis kroonisella tauolla. Lisäksi aloitan uuden suvun, paremman(toivotaan).
lauantai, 6. lokakuu 2007
Katastrofi, johon en itse voinut vaikuttaa
maanantai, 2. heinäkuu 2007
Tauko!!!!
Minulla ei ole juuri nyt aikaa tehdä tätä legacyä, koska reissaan Vuokatissa ja Yyterissä, niin seuraavaa osaa saatte odottaa ainakin elokuun alkuun. LC Mi Rella menee siis nyt kesätauolle.
perjantai, 15. kesäkuu 2007
1. osa: Alku aina hankalaa...
Pahoittelen taas kuvien laatua, mutta en mahda koneelleni mitään. Minä-muodossa edelleen.
Kävin maanvälitystoimistossa ja pyysin pientä halpaa tonttia, mutta sainkin ISON kalliin tontin. Siellä taisi olla huono sihteeri...
Sain onneksi rakennettua tämän asunnon itselleni niillä vähillä rahoilla, mitkä jäivät tonttikaupasta.
Lisäksi tontti oli niin syrjässä kaikesta, ettei sinne eksynyt lähes kukaan. Hyvä kun edes sain sanomalehden. Mutta ei siinä ollut kiinostavia työpaikkoja, joten laitoin luonasta ja lähdin kaupungille.
Miehiä ei ollut sielläkään, ja rahasta oli pulaa, joten ryhdyin räppäämään, mutta vain yksi tyttö antoi vaivaiset 5 simoleonia. Nälkä alkoi kurnia vatsassa ja hiippailin kotiin...
...tei lihavoileipiä(Taas!) ja vilkuilin, näkyisikö söpöjä miehiä missään.
Miesten etsintä on väsyttävää, joten painuin pehkuihin.
Heräsin puoliksi nälissäni, mutten halunnut syödä purkkiruokaa, joten opettelin tekemään keittiömestarin salaattia.
Ja se kannatti, sillä saan vatsanväänteitä purkkiruuasta.
Aamulla luin lehden, jossa ei taaskaan ollut sopivaa työpaikkaa. Mrh...
Nora (se joka antoi rahaa)soitti ja kertoi, että ydinkeskusta on nykyään vaarallista aluetta. Hyvä, etten asu siellä. Inhoan sitä, että koko ajan pitää varoa henkensä puolesta. Mmm... rakastan näitä muroja.
Vietin rokulipäivän lukien ja maalaillen.
Äh! Inhoan kuoppia, ja koiria!
Ja taas syömässä! Tätä menoa painan tonnin ennen vuoden loppua! Hmmm... Pitäisiköhän hankkia kuntosalikortti?
Halusin oppia valmistamaan parempia aterioita, joten kaivoin sen kuluneen keittokirjan hyllystä, ja jatkoin siitä, mihin viimeksi jäin.
Kävin maanvälitystoimistossa ja pyysin pientä halpaa tonttia, mutta sainkin ISON kalliin tontin. Siellä taisi olla huono sihteeri...
Sain onneksi rakennettua tämän asunnon itselleni niillä vähillä rahoilla, mitkä jäivät tonttikaupasta.
Lisäksi tontti oli niin syrjässä kaikesta, ettei sinne eksynyt lähes kukaan. Hyvä kun edes sain sanomalehden. Mutta ei siinä ollut kiinostavia työpaikkoja, joten laitoin luonasta ja lähdin kaupungille.
Miehiä ei ollut sielläkään, ja rahasta oli pulaa, joten ryhdyin räppäämään, mutta vain yksi tyttö antoi vaivaiset 5 simoleonia. Nälkä alkoi kurnia vatsassa ja hiippailin kotiin...
...tei lihavoileipiä(Taas!) ja vilkuilin, näkyisikö söpöjä miehiä missään.
Miesten etsintä on väsyttävää, joten painuin pehkuihin.
Heräsin puoliksi nälissäni, mutten halunnut syödä purkkiruokaa, joten opettelin tekemään keittiömestarin salaattia.
Ja se kannatti, sillä saan vatsanväänteitä purkkiruuasta.
Aamulla luin lehden, jossa ei taaskaan ollut sopivaa työpaikkaa. Mrh...
Nora (se joka antoi rahaa)soitti ja kertoi, että ydinkeskusta on nykyään vaarallista aluetta. Hyvä, etten asu siellä. Inhoan sitä, että koko ajan pitää varoa henkensä puolesta. Mmm... rakastan näitä muroja.
Vietin rokulipäivän lukien ja maalaillen.
Äh! Inhoan kuoppia, ja koiria!
Ja taas syömässä! Tätä menoa painan tonnin ennen vuoden loppua! Hmmm... Pitäisiköhän hankkia kuntosalikortti?
Halusin oppia valmistamaan parempia aterioita, joten kaivoin sen kuluneen keittokirjan hyllystä, ja jatkoin siitä, mihin viimeksi jäin.
torstai, 14. kesäkuu 2007
Prologi: Opiskelua vai ei?
No niin, löysinpäs ne kuvat! Anteeksi tämän osan lyhyys, mutten halua tehdä mitään kamalan pitkiä osia, jos kukaan ei pidäkään. Eli sana on vapaa!(Tarina "minä"-muodossa)
Hei, olen Leia, Mi Rellan suvun kantaäiti. Opiskelen SimCityn yliopistossa biologiaa, ja haluan sairaalan johtajaksi. Pidän hyväkuntoisista, ruskeahiuksista miehistä, joilla ei ole kiloja. Persoonallisuuteni on tälläinen: S/S:8, U/M:3, L/T:5, V/L:4, M/K:5, joten olen neitsyt. Olen feministi, ja sallin vain tytöt perijöikseni.
Ensimmäiseksi luin ruuanlaittoa, sillä en halua käräyttää aterioitani. Sitäpaitsi, mitä paremmin kokkaa, sen nopeammin nälkä lähtee!
Asun tässä huoneessa, mutta se tulee kaiketi muuttumaan ajan myötä.
"Hänhän näyttää mukavalta, mutta tuo nenä, yök!"
Kukapa ei haluaisi maalata kauniita tauluja!
Illalla tajusin, ettei yliopistoelämä ole minua varten, joten soitin yliopistolle päättääkseni opiskeluni.
Taksi tuli juuri hakemaan minua, joten nähdään Kaunialassa!
Hei, olen Leia, Mi Rellan suvun kantaäiti. Opiskelen SimCityn yliopistossa biologiaa, ja haluan sairaalan johtajaksi. Pidän hyväkuntoisista, ruskeahiuksista miehistä, joilla ei ole kiloja. Persoonallisuuteni on tälläinen: S/S:8, U/M:3, L/T:5, V/L:4, M/K:5, joten olen neitsyt. Olen feministi, ja sallin vain tytöt perijöikseni.
Ensimmäiseksi luin ruuanlaittoa, sillä en halua käräyttää aterioitani. Sitäpaitsi, mitä paremmin kokkaa, sen nopeammin nälkä lähtee!
Asun tässä huoneessa, mutta se tulee kaiketi muuttumaan ajan myötä.
"Hänhän näyttää mukavalta, mutta tuo nenä, yök!"
Kukapa ei haluaisi maalata kauniita tauluja!
Illalla tajusin, ettei yliopistoelämä ole minua varten, joten soitin yliopistolle päättääkseni opiskeluni.
Taksi tuli juuri hakemaan minua, joten nähdään Kaunialassa!
torstai, 14. kesäkuu 2007
Korjaan!
Jos joku luki että tänne on tulossa LC-tarina, niin sitä ei tule ihan vähään aikaan, koska en löydä niitä kuvia!
